Lastensuojelun edunvalvonta

Lastensuojelun edunvalvonta on lakisääteistä

Lastensuojelulaissa (417/2007, 22§) säädetään edunvalvojan määäräämisestä huoltajan sijaiseksi las­ten­suo­je­lua­sias­sa. 

• Laki velvoittaa hakemaan edunvalvojaa, mikäli on perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa ja edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi.

• Edunvalvojaa voi hakea holhousviranomainen, sosiaalihuollosta vastaava toimielin tai huoltaja itse. Edun­val­vo­ja­mää­räyk­sen antaa tuomioistuin. Myös holhousviranomainen voi määrätä edunvalvojan, jos huoltaja ja sosiaalihuollosta vastaava toimielin hakevat edunvalvojaa yhdessä. Mikäli lapsen tilanne edellyttää edunvalvojan hakemista, on lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän vastuulla huolehtia edunvalvojan hakemisesta lapselle.

Millä perusteella lapselle voi hakea edunvalvojaa?

Lapselle on perusteltua hakea edunvalvojaa las­ten­suo­je­lu­asiassa esimerkiksi, kun

• lapsen ja vanhemman intressit ovat ristiriidassa keskenään, esimerkiksi tilanteessa, jossa huoltajalle läheistä henkilöä epäillään lapsen pahoinpitelystä

• huoltaja vaatii toistuvasti lap­sen­huos­tas­sa­pi­don lopettamista, vaikka huostaanottoon johtaneissa syyperusteissa ei ole tapahtunut mitään muutosta

• huoltaja ei pysty turvaamaan lapsen etua psyykkisen sairauden tai kognitiivisen toimintakyvyn aleneman vuoksi

• sijaishuollossa olevan lapsen ja huoltajan välinen yhteydenpito puuttuu

• huoltaja on yleisesti välinpitämätön lapsen elämästä

• huoltaja jatkuvasti laiminlyö oikeudellisia velvollisuuksiaan lastensuojeluasiassa

• lapsen yksityisyyden suojaan liittyy kiistatilanne tai huoltaja aiheuttaa toiminnallaan lapsen etua loukkaavan tilanteen

• lapsen huoltaja ei suostu lapsen hoitoon, joka on lääkärin arvion mukaan lapsen terveydentilan kannalta välttämätöntä

• lapsi jää äkillisesti ilman huoltajaa

Mitä tulee huomioida edunvalvojaa hakiessa?

Kun sosiaalityöntekijä hakee edunvalvojaa lapselle

• kartoitetaan käytettävissä olevat edunvalvojat ja valitaan tehtävään sellainen edunvalvoja, joka soveltuu lapsen edun näkökulmasta kyseisen lapsen tapaukseen parhaiten

• arvioidaan tarvitaanko väliaikaismääräystä (kiireellinen asia)
  → täytetään edunvalvojahakemus (löytyy esim. täältä)hakemukseen yksilöidään mahdollisimman tarkasti edunvalvojan tehtävänkuva, perustelut edunvalvojan hakemiselle, sekä edunvalvojan soveltuvuus tehtävään

• hakemus toimitetaan käräjäoikeudelle

• mikäli edunvalvojaa haetaan yhdessä huoltajien kanssa, voidaan hakemus toimittaa myös Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tol­le

Mitä edunvalvoja tekee?

Edunvalvoja on riippumaton henkilö, joka valvoo puolueettomasti määrätyssä asiassa lapsen etua. Edunvalvojan tehtäviin kuuluu

• käyttää huoltajan sijasta alle 12-vuotiaan lapsen puhevaltaa

• kohdata lapsi ja tutustua häneen, luodakseen luottamuksellinen suhde

• tehdä lapsen mielipiteet ja toiveet näkyviksi ja kaikin tavoin edistää lapsen osallisuutta omassa asiassaan

• selkiyttää prosessia lapselle ja kertoa sen vaihtoehtoisista ete­ne­mis­mah­dol­li­suuk­sis­ta, sekä pitää lapsi ajantasalla

• tukea lasta koko prosessin ajan

• muodostaa oma näkemyksensä parhaiten lapsen etua toteuttavista ratkaisuista

• tarkastella viranomaisten ja muiden aikuisten toimintaa, sekä arvioida lastensuojelutyötä lapsen edun näkökulmasta

• varmistaa, että lapsen edun toteutumiseksi tehdään kaikki mahdollinen.

Mikä on edunvalvojan rooli lastensuojeluasiassa?

• Edunvalvoja on asiassa asianosainen

• Edunvalvoja on lapsen lähellä oleva luotettava ja turvallinen aikuinen, joka on prosessissa vain häntä varten

• Edunvalvoja ei ole lapsen tukihenkilö, mutta hänen tulee sellaista hakea lapselle, mikäli näkee sen tarpeelliseksi

• Edunvalvoja osallistuu prosessiin vain edun­val­vo­ja­mää­räyk­ses­sä rajatuilta osin

• Edunvalvojan tulee varmistaa monesta eri näkökulmasta puolueettomuutensa ja esteettömyytensä

• Edunvalvojan roolissa korostuu osaaminen, sitoutuminen tehtävään, sekä aito halu edistää lapsen asiaa

• Edunvalvojan on tärkeää arvioida myös kriittisesti omaa toimintaansa ja miten omat lähtökohdat saattavat vaikuttaa siihen miten hän määrittelee lapsen etua

• Edunvalvojan tulee kuulla ja nähdä lapsi avoimesti, muodostamatta käsityksiä ainoastaan oman kokemusmaailmansa perusteella

• Edunvalvoja ei ole viranomainen, joten hän pystyy tarkastella lapsen parasta vapaana vir­ka­mies­käy­tän­nöis­tä

• Edunvalvojalla ei ole esimerkiksi so­si­aa­li­työn­te­ki­jäl­le kuuluvaa yhteistyö- ja tas­a­puo­li­suus­vel­voi­tet­ta suhteessa las­ten­suo­je­lu­pro­ses­sin osapuoliin

• Edunvalvojan määrääminen ei muuta sosiaalityöntekijän lakisääteisiä velvotteita suhteessa lapseen ja tämän läheisiin