EOAK/7588/2022: Poliisin menettely lapsen kuulustelussa

Eduskunnan oikeusasiamies on 21.8.2023 antanut ratkaisun (7588/2022) liittyen poliisin menettelyyn lapsen kuulustelussa. Ratkaisu on julkaistu 20.9.2023. Ratkaisusta on tähän kirjoitukseen nostettu kohtia, joiden katson olevan kiinnostavia lasten edunvalvonnan näkökulmasta. Suosittelen kuitenkin lukemaan ratkaisun kokonaisuudessaan, voit lukea sen täältä.

Edunvalvonnan näkökulmasta asiassa relevanttia oli, ettei vanhempi konstaapeli A:n suorittamassa lapsen kuulustelussa tämän koululla ollut mukana edunvalvojaa. Kouluterveydenhoitaja oli 22.11.2022 tehnyt sähköpostitse rikosilmoituksen poliisille ja lapsi oli kuulusteltu [pvm] 2022. Hakemus edunvalvojan määräämiseksi oli tehty käräjäoikeudelle 19.1.2023.

Asiassa oli kysymys epäillystä heitteillepanosta ja pahoinpitelystä. Vanhempi konstaapeli A:n mukaan esitutkinnassa oli kyse tilanteesta, jossa lapsen kanssa asuvat aikuiset olivat rikoksesta epäillyn asemassa. A:n mukaan tällaisissa tapauksissa oli käytäntönä, että poliisi käy kuulemassa lasta ilman, että kuulemisesta ilmoitetaan epäillylle. Näin pyritään välttämään lapseen kohdistuvaa vaikuttamista rikoksesta epäillyltä taholta. A:n mukaan edunvalvojan läsnäolo kuulustelussa ei ole välttämätöntä tai säädetty missään pakolliseksi.

Hämeen poliisilaitoksen lausunnon mukaan puheena olevan asian kaltaisen esitutkinnan menettelytapoja on selvitetty poliisilaitoksen sisällä ja vallitseva pääsääntö on, että kyseisenlaisissa tilanteissa lapsella on rikosprosessia varten haettuna edunvalvoja ennen kuin tutkintatoimenpiteitä kuten kuulusteluja aletaan suorittaa. Tämä tapaus oli siten poikkeus.

EOA katsoi olevan selvää, että lapselle olisi tullut ennen kuulustelua määrätä esitutkintalain 4 luvun 8 §:n mukaisesti edunvalvoja ja edunvalvojalle olisi esitutkintalain 7 luvun 15 §:n 1 momentin mukaisesti tullut etukäteen ilmoittaa kuulustelusta ja varata tilaisuus olla läsnä kuulustelussa.

Nostoja EOA:n arvioinnista

Esitutkintatoimenpiteistä:

• Jo esitutkinta itsessään on lapselle usein koetteleva ja mahdollisesti ahdistavakin tilanne
→ Tilanteen kuormittavuutta lisää se, että huoltaja on epäiltynä lapseen kohdistuvasta rikoksesta

•  Esitutkintatoimenpiteiden suorittamistapa on asian selvittämisintressin ohella arvioitava ennen kaikkea lapsen näkökulmasta
→ Lapsen henkiset ja ruumiilliset edellytykset tulla kuulustelussa toimeen yksinään eivät ole samat kuin aikuisen
→ Poliisin tulee arvioida näitä edellytyksiä jo ennen kuulustelua ja kuulustelun suorittamisen aikana

Edunvalvonnasta:

• Sekä oikeusturvasyyt että lapsen hyvinvointi vaativat, että edunvalvojan tarve arvioidaan heti asian vireille tulon jälkeen ja että hakumenettely käynnistetään tarvittaessa välittömästi

• Edunvalvojan määrääminen voi viedä aikaa ja tällöin ollaan tilanteessa, jossa lasta ei edusta esitutkinnassa käytännössä kukaan

• Hakemuksen tuomioistuimelle edunvalvojan määräämiseksi voi poliisissa tehdä vain tutkinnanjohtaja
→ Tutkinnanjohtajan velvollisuus on valvoa esitutkinnan suorittamista oikein ja lainmukaisesti

Kuulustelun toteuttamisesta:

• Poliisin tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei lapselle aiheuteta koulussa suoritettavan kuulustelun toteuttamisessa tarpeetonta haittaa ja leimaantumisen vaaraa hänen koulutovereittensa ja opettajiensa silmissä
→ Koulussa koulupäivän aikana toteutetussa kuulustelussa tällaisen haitan ja vaaran mahdollisuus on EOA:n mukaan mahdollisista varotoimenpiteistä huolimatta ilmeinen

• Kuulustelupaikan valinnassa tulee ottaa huomioon se, että koulu on esitutkintalain 4 luvun 7 §:n 1 momentin mukainen lapselle tärkeä ympäristö
→ Poliisin tulee aina harkita, olisiko kuulustelun toteuttamiselle koulussa olemassa vaihtoehtoja
→ Sopivan kuulustelupaikan löytäminen voi olla haasteellista, kun lapsi pitää kuulla ilman tämän huoltajien läsnäoloa
→ Kuulustelupaikasta olisi ollut mahdollista keskustella lapsen edunvalvojan kanssa, jos edunvalvoja olisi ollut määrättynä 

Omat näkemykseni edunvalvojan roolista

Edunvalvojan määräämisen edellytyksiä ratkaisu ei sinänsä tarkenna, koska kyseisenlaisessa asiassa on selvää, että edunvalvojaa olisi tullut hakea. Sen sijaan katson, että ratkaisu voi auttaa selkiyttämään edunvalvojan roolia ja sen tärkeyttä esitutkinnassa. Edunvalvojan tehtävänä on huolehtia esitutkinnan lapsiystävällisyydestä. Onkin tärkeää, että edunvalvoja tekee aktiivisesti yhteistyötä poliisin kanssa ja tuo esiin näkemyksensä esimerkiksi kuulustelupaikkaan ja -järjestelyihin liittyen. 

Ratkaisussa ei otettu kantaa siihen, olisiko edunvalvojaa ollut perusteltua hakea väliaikaismääräyksellä. Edellisessä kirjoituksessani Helsingin hovioikeuden ratkaisusta tarkasteltiin väliaikaismääräyksen edellytyksiä. Koska edunvalvontaan liittyvät käytännöt ovat yhä vakiintumattomia, mielestäni edunvalvojalla on tärkeä rooli jo tämän suostumusta edunvalvojaksi kysyttäessä. Edunvalvojaksi pyydetyn olisi hyvä tuoda esiin oma arvionsa siitä, voisiko edunvalvojan hakeminen lapselle väliaikaismääräyksellä olla perusteltua. Tämä voi olla perusteltua etenkin, kun lapsen huoltajaa tai huoltajia epäillään lapseeni kohdistuneesta väkivaltarikoksesta. Tukea tähän näkemykseen saa esimerkiksi HelHO:2023:11 ratkaisusta. 

Erityisesti lasten edunvalvontaan liittyvien epäselvyyksien ja käytäntöjen vakiintumattomuuden johdosta, katson, että edunvalvojan on ehdottoman tärkeää osata ja uskaltaa tuoda myös kysymättä omia näkemyksiään esiin ja ehdottaa vaihtoehtoisia toimintatapoja lapsen edun turvaamiseksi.

Moona Kaitonen